(tuttavallisemmin Jänka [jaenkka])
Saatte siitä kuvia, jahka sen irokeesi kasvaa kyllin katu-uskottavaksi.
Tulin tänään ajatelleeksi ihmisten epäluuloa.
Ei vain muita, vaan myös itseä kohtaan.
Sitä, kuinka monta virhettä ihmisten tulee tehtyä
heidän luottaessaan järjen ääneen
intuition sijasta.
Olen nyt ehkä hieman jäävi tarkastelemaan tätä
tai mikä minä olen mitään sanomaan mutta luulen että..
Epävarmuus ongelmanratkaisutilanteessa koituu elämänlaadun kohtaloksi monella!
Jokainen kuitenkin haaveilee aamuöisin
sängyssä loikoillen
JOKA YÖ
omaan elämäänsä liittyvistä pienistä asioista
(kuten
- lavatansseista kukkamekossa
- missikisoihin osallistumisesta
- taulutelevisiosta
- värikkäistä varvassukista
- sinisestä jääkaapista
- läpinäkyvästä vessanpytyn kannesta (jonka sisään on upotettu käärme!)
tai siitä, että jonain päivänä luottaa intuitioonsa, eikä kadu!)
Silti. Joka päivä.
Joka ikinen päivä nämä ihmiset antavat järjen äänen puhua
sen, joka ei tiedä elämänlaadusta juuri mitään.
Noudattavat sen nyöriä
ja tajuavat vasta myöhemmin
ja katuvat
etteivät tapetoineet violetilla.
SÄÄLI.
Minun puutaloni meni sivu suun.
Ja se oli tyystin minusta riippumatonta.
Olimme jo kynät kädessä kirjoittamassa vuokrasopimusta
siltä istumalta
kunnes soi puhelin.
Tämä yksi pieni melodia muutti kaiken:
ei se nainen halunnut välikäsien aiheuttamia ongelmatilanteita.
LAITOKSEN. VALTION. Olenhan valtion lapsi, kuitenkin.
Olin jo laittanut takin päälle ja lähdössä kujakolliin kaljalle
kunnes ymmärsin, etten nyt ehdi.
Minun pitää etsiä asuntoa!
Kirjoitin muutaman paperilehtisen kauppojen seinille vietäväksi
ja lähetin sähköpostia jollekin pojalle
joka etsi kommuuninsa tyhjään huoneeseen asukasta.
Vielä minä pääsen täältä hulluluolasta pois!
Ihan omaan hulluluolaani
(joka on niin läävä
ettei kukaan huomaa jos
Jänis jonka nimi on Ankka pureskelee lattialistat pilalle)
Luojankiitos on olemassa Touko-Pouko.
5 kommenttia:
peeäs osaisimpa mäki PALAUTTAA!
valtion tai jumalan tai minkä tahansa lapsi sitten olikaan. ehkä se oli liian HIANOA.
ja minä rupeen NYTE selaa asuntoja turust. siit puhuttii ja niin päätettii aamen ja piste ja mä ihmettele miks mä niin pelkäsin sitä ehdottaa.
ihminen on joskus kumma.
ei vittu. kirjotin PALJON (en asiaa, mut se ei uut)
mut silti ja nyt vituttaa viel enempi.
en nyt jaksa enää.
ja se muuten jatku viel mu se pätkäs senki lyhyen paskan pois .
et kiitti valtio.
vastaisit sil yhdel. simon kans puhuttiin. sanoin vain mitä olen tajunnut rivien välistä. ahdistusta? kun se pelkää että sä vihaat sitä. ja se ei ole kyllä sellainen ihminen jota vihataan. kaveri? se on ihana ihminen joo, ja siitä saa hyvän ystävän. vastaa sille ja selvitä asia. hei serkku jooko? sori et pistin blogiin enkä spostiin mut nyt ei jaksa (olen ollut tänään tyhjä ja paska ja menen vaan paskemmaksi - kirjaimellisesti)
ja oikeestaa mitä väliä vaihtaa tota tiliä. et sä sitä löytäny kai olis. mut se vaan on niin henk koht. mut en mä kai jaksa välittää ku välitän kuitenkin susta.
älä lue jos ahistaa. tai oksettaa. tai tuntuu ettei voi.
oot rakas. selvitä toi asia.
kukaa muu maailmas ei ikinä saa sitä.
ei kukaa.
se on liian pelottavaa. ja todellista.
ne kaikki valheet.
ja huomata kuinka paska on.
Lähetä kommentti