Mistä näitä hybridikissoja oikeen tulee? ja muita sisäpiirivitsejä.

tämä on teijona

Helppo sitä on Suomenmaan kaupunkeja kierrellä, hypätä juniin ja linja-autoihin, päästellä pohjoisesta Hankoon jumalatoonta kyytiä vailla huolta huomisesta. Vaan yritäpä päästä Eurooppaan tai edes metsään. Metsään tahi Euroopan kaupunkeihin (Lontooseen tai Pariisiin, sama se) halajaa matkanneen mieli, mutta ei. Viime viikolla kariutui matka mökille, yksin ei ole hauska kalastaa. Tänään kariutui ensin matka merille, Rauman saaristoon kiitos sään, ja jälkimmäiseksi lystiksi retki Lontooseen tyssäsi Tuiskulaan, kiitos vr:n henkilöstön kutka eivät saaneet minua kiinni ilmoittaakseen että iltavuoro Porista Tampereelle on lakkautettu. Kirotut! Tee nyt näiden kanssa vallankumousta, karista nyt kotikontujen pölyt kannoista kun alla on tosiaan vain ne kannat ja ympärillä kilometritolkulla peltoa. Peltoa, peltoa.

Kävisin siis käymään ahon laitaa minä iliman paitaa, mutta jotkin voimat estävät tekemästä matkaa. KRP? Valtio? Liikerit?? Kuka tästä on vastuussa?

Onneksi tässä pienen kylän suuressa torpassa on kylän mainioin kotiteatteri ja kattavin animaatiovalikoima, Madagaskar 2 - escape to Africa (suosittelen) sekä Kung Fu Panda (en tiedä sanoa vielä) plakkarissa; jälleen freecard muutamiin pöytäkeskusteluihin joissa olisin ilman tätä etappia jäänyt taasen ulkopuoliseksi.

Ajan hermoilta tipahtelu koituu matkaajan vihulaiseksi. Toki sitä murjoo kaskua jos toista riennoistaan, mutta kuta kiinnostaa kuulla moisia? Ajan hermoilla on pysyttävä, sillä hervottoman kollektiivihepulitilan saavuttaakseen on matkailijan pysyttävä aloillaan tovi jos toinenkin, sillä satunnaisesti pöydässä poikkeava ei kuinkaan voi käsittää, mikä niissä avaruusliikereissä ja lentolupakirjoissa nyt oli niin hauskaa. Ja tästä edemmäs, kas, piiristä ken lähtee, se piirin huulen taakseen heittää - palatessaan on vallan pudonnut, sillä kuka jaksaa kerrata poissaolleelle kaskun kehityskaarta - uhmaiästä murrosikään, saattaapa olla että on jo lentänyt pesästä koko kasku.

On psyykattava itseään; eivät ne sisäpiirivitsien esiäidit, kuoriutumassa olevat tiettyä viikonloppua viettäneen porukan yhteensitojat, kovin hillittömiä kuitenkaan olleet, ja hillitönkin voi olla olematta hauska. Joukkohysteriaa!